Ranskalaiset vaativat tasokokeen kielikurssille. Aikaa kaksi tuntia, ei saa huijata eikä käyttää mitään apuja. Yksin on selvittävä, kuten vaihdossakin. Puijaamisesta ei ole hyötyä, ellet tahdo olla jatkuvasti riippuvainen muista.
Koe alkoi suhteellisen helpoilla tehtävillä. Kysymyssanojen täyttämisellä. Mikäs siinä, ehkä selviän. Tehtävät vaikenivat hiljalleen, mutta eivät olleet mitään ylitse pääsemättömiä. Sanakirjat, turhia sellaiset.
Paitsi jos yhtäkkiä sana hukkuu matkallaan. Mikä se olikaan? En voi unohtaa oikeasti niinkin yksinkertaista sanaa kuin ikävöidä. Voi, hitsi. Sanakirja... Sanakirja.... Missä olet?
Toisessa huoneessa.
Pakko keksiä korvaava sana - tai kokonaan korvaava lause. Kyllä nyt pääsevät parafraasit valloilleen. Harmi vain, että sanavarastoni on selvästi ryöstetty. Perussanat muistuvat, mutta ei muuta. Ahdistus alkaa kutitta kantapäitä.
Voinko todella olla näin huono? No, eipähän ole ainakaan pelkoa, että joutuisin taitavien melkein ranskalaisten joukkoon opiskelemaan kieltä. Näin siitäkin jo aikaisemmin painajaista. Ei kiitos. Oman tasoiset ovat oikein sopevia. Hikoilemme sitten yhdessä, kun väännämme kurkkuärrää.
Ei siis kannata koijata apinaa tai ranskalaista.
Ensimmäisessä kuuntelukokeessa yllätyin, miten selkeää kieltä siinä käytettiin. Hei, minähän ymmärrän - muutaman kuuntelukerran jälkeen, mutta kuitenkin! Tehtävä meni suhteellisen helposti. Kokeen kysymykset olisivat voineet olla järkevämmin aseteltu, että olisi nähnyt kokonaisuuden. Mutta pienellä venkslailulla sain sen tehtyä.
Sitten tuli toinen kuunteluosio. Ilmastonmuutoksesta. Apua. Luin ensimmäisen tehtävän: kirjoita artikkelin otsikko sana sanalta. Aloitin kuuntelun, korjaan kidutuksen. Mikä otsikko? Meni jo.
Heti ensimmäinen sana sai rintani solmuun. Pian meinasi tulla itku. Pysäytin kuuntelun ja huusin. Yritin rauhoittua hengittämällä syvään. Sssshhhh... Pakko tämä on tehdä.
Lopputulos oli se, että mitään järkevää en saanut vastauksiin kirjoitettua. Jotain säälittävää "yrittämällä pisteitä" heitin sinne. Oi, voi.
Mutta onneksi Ranskassa voin kiskaista keskustelukumppaniani hihasta ja kysyä, voisiko tämä ilmaista asiansa uusiksi tai toisin sanoin. Ja tasokoe mittaa vain lähtötasoni. Tästä on hyvä lähteä kipuamaan kohti taivaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti